Loimaan kansallispuku

 

Loimaan kansallispukuun ihastuin liivin körtteihin. Ja kun tilasin Suomi-paidan ohjeen, olisamalla tarjouksessa myös liivin kaavan sinikopio. Eikä siinä paljoa tarvittu, kun poimin muutkin ohjeet ja kankaat Suomen perinnetekstiilin verkkokaupasta. 

Sen sain tietää, että Loimaan esiliinan materiaaleissa on saatavuus ongelma. Asiaan on vaikuttanut mm valmistajat jotka on valmistanut kyseisiä lankoja, ovat lopettaneet toimintansa. Ja uusia ei ole löytynyt

Aloin kuitenkin tekemään pukua. Paita oli jo valmis, joten aloitin ihanasta punaisesta verkahameesta. Hameeseen oli varattu kaksi pituutta joka on noin 3 metriä leveyttä. Mutta päätin, että enemmän on enempi. Joten soitto Perinne teksiitliin ja tilausnumeron kanssa kysymään vieläkö heillä on samaa erää olevaa kangasta jäljellä. Oli pakanpää, joten ostin sen. Tosin se noin puolenmetrin lisä tuli eri langansuuntaan, mutta päättelimme Jennyn kanssa, ettei sitä huomaa. Eikä tosiaan sitä huomaa, ja onhan siinä esiliina edessä

Liivin tein seuraavaksi. Noi körtit oli jännät. Ja niissä oli hieman pohtimista, hyvistä ohjeista huolimatta. Kangas on kuviollista Florettia.

Tykkinä on puuvillaharso, johon pujotetaan puuvillalangalla pitsimäinen kuvio. Sinänsä ihan helppo tekniikka, mutta miten sen saa siirettyä harsoon... Siinä pulma. Ratkaisin ongelman tulostamalla kaksi tai kolme tulostetta mallista, teippamaaal ne yhteen "saumattomasti" niin että siitä tuli koko tykin pituus ja leveys harson mukaan. Seuraavaksi laminoin. No eihän A4 laminointi yksin riittänyt, mutta kun olin laminoinut ensimmäisen puolikkaan niin käänsin sen ja laminoin sen toisen pään. Näin sain yhtenäisen mallin joka oli ryhdikäs ja johon sain klipsuilla kiinni harson. Etureunan olin jo tehnyt valmiiksi. Siitä sitten vaan pujottelemaan 

Tässä valmis tykki ja musta tykkimyssy. Loimaan pukuun on kaksi myssy vaihtoehtoa. Musta ja vanhapunainen joka on kirjottu. Molemmissa on reunassa kanttaus. Mustassa musta- ja punaisessa vihreä. Myssy on pienikoppainen, mutta korkean mallinen. 

Musta valmistui ensin, koska siihen oli materiaalit heti ja valmistui nopeasti. Punainen puolestaan tarvitsi silkkikirjontalangat, ja menihän siinä kirjomisessäkin oma aikansa.

Molemmat myssyt ja tykki soppii huvin samaan Ikean laatikkoon.

Levyriipuksen sain syntymäpäivälahjaksi äidiltä. Johanna Rantalainen teki tämän upean korun.

ja kuvassa on valmiina esiliinan sidontaan pirtanauha.

Esiliina Mari Varoselta lainassa ja kuva Tiina Lajunen

Tässä Jyväskylässä Suomen käsityö museossa, kansallispuvun juhlapäivänä laina esilliinassa.

Seuraavan kerran olin Kaarinassa TKYn kansallipuku näytöksessä, ja esiliinan hoiti lainaksi Riitta Hyvönen

Ja Tampereen kädentaito messuilla lanassa taas esiliina lainassa Mari Varoselta. Ja ekaa kertaa päässä oli punainen tykkimyssy

Edelleen odottelen omaa esiliinaa. Riitta Hyvönen on tehnyt tilauksen kankurilta, jossa on mukana myös minun tuleva esiliina. Ongelmana on edelleen sopivien kudontalankojen saatavuus