lauantai 13. helmikuuta 2016

Testineulojana Eufrosyyne jakussa


Kun eräänä päivänä ei ollut mitään muutakaan tekemistä, selaisin suosikki blogeja. Ja kuikas siinä sitten kävikään. Adelheild etsi testineulojia  Eufrosyyne jakulle. Aikani sitä katseltuani ja pohdittuani, ilmoittauduin mukaan. 


Neule oli selvästi suuritöinen, mutta päätin silti osallistua. Kirjoneuletta ja instarsia en ole tehnyt vuosiin. Tarkalleen ottaen innostuin niistä 80-luvulla, mutta sen jälkeen on tullut palmikoita ja pitsineuleita. 


Sitten vaan lankakauppaan ostoksille. Siellä sitten sopivan langan äärellä päätin värit. Ja innolla aloittamaan. Ohje oli oikeastaan nerokas ja opettava. En itse olisi keksinyt miten huivikauluksen voi tehdä neuleesta ylhäältä alas. Mutta jo ohjetta lukiessa tajusin jujun. Joskus meinaan käy niin, että pitää kokeilla ensin, ennen kuin ohje avautuu. 


Alussa ei ollut kuin 80 cm pyöröpuikot, ja tiedostin että ahdasta tule jos en saa pidempiä. No sitten päädyin jo kuvissa näkyviin KnitPro puikkosettiin, josta saa kaapelille pituutta melkoisesti. 


Hihat ohjeessa neuvottiin tekemään mahdollisemman aikaisin, syystä ettei tarvitse koko isoa "torsoa" pyöritellä ympäri. Totta, näin tulen tekemään kaikissa ylhäältä alas neuleissa jatkossakin.


Siinä sitä on, ei oikein mahdu tuohon tarjottimelle, joka toimii apupöytänä. Ja oli siinä jo silmukoitakin sen verran, ettei kierros ollut ihan nopea enää.


Pingotus oli sitten oma juttunsa. Kokoa oli niin, ettei Bilteman lasten hyppyalusta yksin riittänyt. Voi olla että hankin vielä toisen hyppysetin pingoituksia varten. Mutta tässä käytettiin lisäksi jumppamattoa.


Käytössä oli pingoitus raudat. Muuten olisi ollut armoton neulaaminen. Ja kivasti kuvio avautui siitä möykystä, jonka kuva oli ylempänä. Vähän olin huolissani siitä kiristääkö kirjoneule liikaa.


Kokemus testi neulonnasta ei ollut olenkaan huono, ja lisäksi sain mielettömän neulejakun. Jos rohkeutta piisaa, niin suosittelen.


Ja vielä kuvia valmiista neuleesta sovitusnuken päällä. Takaa neule istuu hyvin, kiitos muotoilujen


Edestä näkee etulirpakeet, ja huivikauluksen. Tosin tästä kuvasta ei näe sitä lirpakkeen kulmaa kovin hyvin. 


Sivuskuvasta näkee paremmin miten kaulus asettuu. Tämä neule alkoi ensin kauluksen niskasta, ja sitten poimittiin siitä silmukoita. 

Oli lyhennettyjä kerroksia, lisäyksiä, kavennuksia, kirjoneuletta ja instarsia tekniikka etureunassa. Joten mielenkiintoa riitti koko ajaksi.


Ja pari selfietä, Tällä kertaa kaikki kuvat on otettu kännyllä tai tabletilla. Ne vaan on nopeasti käsillä kun neuleesta otti vähän eri vaiheista kuvia. 


Ei se kuvio hullumpi ole nurjaltakaan puolelta. Vaikka pitkissä "juoksuissa" teinkin niitä sidontoja neuloessa. Ilman niitä kuvio olisi kiristänyt liikaa minun tapauksessa.




2 kommenttia:

adelheid kirjoitti...

Tästä tuli niin tyylikäs! Ja kivasti dokumentoitu prosessi :)

Mun on kyllä aivan pakko tehdä mun hapsut uusiks, ovat sun versioon verrattuna aika aneemiset... Hapsuja ei voi koskaan olla liikaa! :D

Niina kirjoitti...

Kun tein noita hapsuja, ajattelin että tulikohan niitä liikaa.