Helmen hempeät

Olin jo tilannut ohjeet ja materiaaleja 2017 vuoden loppupuolella. Hankkinut kangaspuut ja aloittanut harjoittelemalla pyyheliinaa kutomisella. Ilmoittautunut kansallispuku kurssille syksyllä 2018. Ja loin hametta varten loimen.

Kurssilla aloin tekemään paitoja. Tilasi paitakankaan kurssin kautta Läsityö Elisasta. Oli sitä samaa kuin Maskun paita kangas. Tein hankkipaidan ja paidan joka käytetään röijyn kanssa. Tosin en vielä päättänyt mitä laitan sen paidan alasiksi. Aloin tekemään sitä lyhyttä ylispaitaa hankkipaidan ja liivin kanssa käytettävää. Totesin etten näe ommella tarkkaan, joten jätin paidat rauhaan.

Loimen sain sentään kangaspuihin ja niisittyä heti tammikuun alussa 2019. Aloin ottaa tuntumaa parkkumin kutomiseen. Kutosin hametta vähän kerrallaan, ja tarkistin tiheyksien luupin avulla. Onneksi oli sellainen tullut hankittua hopeakoruja varten.

No kävi ilmi, että mun silmä ongelma olikin vakavampaa, joka vaati kirurgisen toimenpiteen. Silmässä oli makula reikä, ja sen leikkaushoidon jälkihoitoon meni aikaa. Kun pääsin eroon asentohoidosta ja nostorajoituksista pääsin jatkamaan hameen kutomista. Mutta ensin testasin silmääni tykkimyssyn kirjonnassa. Tai tarkemmin kahden tykkimyssyn kirjontassa, sarjatyöläinen kun olen

Tässä välissä tuli muutakin surua, kun jouduin päästämään koirani sateenkaarisillalle. Suruun on minun lääke ollut aina jokin käsityö, jotta edes sen hetken ei itkettäisi. Siitä sainkin lisä ”buustia” kutomiseen ja sain hamekankaan kangaspuista pois toukokuussa.

Hamekangas tuli kudottua, mutta viimeistely ei kiinnostanut. Muuta tekemistä.

Koska en omista varsinaisia loimirullia, käytin rukin rullia hyväkseni liivin loimia tehdessä. Totesinviimeksi loimia luodessa, että puolaaminen olisi varmaan parempi, varsinkin kun loimi on villalankaa. Tosin en uskaltanut puolata lyhdyn kautta, vaan käsin ohjasin langan vyyhdinpuulta rullaan.

Siinä ne on valmiit loimiletit. Sain hyvät ohjeet Lajulan kangastuvan Tiinalta, joten vihreät nastalangat loin eri letille

Sitten tuli vaihe joka tarvitsi oikeaa asennetta. Eli päätin lykätä loimen vetämisen tuoluihin ja niisimisen myöhempään Sen sijaan aloin päällystää tykkimyssyjä

Loimen veto kangaspuihin. Elettiin Elokuuta 2019. Ja kangaspuut koristaa edelleen meidän olohuonetta.

Niisintä meni syyskuunpuolelle. Mutta kutomaan en vielä alkanut, kuin pienen kokeen verran, jotta näin miten niisiminen meni ja nouseeko nastalangat pintaan poljettaessa.

Loimi odotti oikean sävystä kudelankaa. Tilaisin Lajulan kangastuvalta värjättyä kudelankaa. Hänellä on monta työtä välissä, joten totesin, ettei mulla kiirettä ole. Pidin loimet löysällä, jotta ei suotta veny.

Loppu vuoteen mahtui kaiken laista muuta. Kuten heti joulun jälkeen keittiö remonttia. siinä meni pari kuukautta.

Lisäksi jouduin taas silmäleikkaukseen. Nyt tuli makulareikä oikeaan silmään. Ja vasempaan oli kehittynyt jo kaihia. Ja taas oli asentohoidot edessä

Mutta sitten tuli kudelangat huhtikuussa 2020. Täydelliset

Taas käytin rukin rullia hyväkseni puolatesani langan ensin niihin. Ja rukin telineesstä ne pyörii hyvin kun sukkulan puolapohjiin puolasin langan. Siitä sitten toteuttamaan liivikangasta

Tiheys ainakin tuossa meni nappiin

Toukokuussa irroitin kankaan puista, ja tämän viimeistelin heti. Samoin hamekangas pääsi myös viimeistelyyn. Ja kangaspuut vietiin Taivassaloon Murun luokse

Jostain piti aloittaa, ja luontevinta oli ottaa hame työn alle. Vyötärön laskostusta tuli soviteltua moneen kertaan, kunnes päätin sen kelpaavan. Sitten vyätärökaitaleen kiinnitystä. Sen tein pellavasta.

Ja helman vuoritus. Helma on leveä, joten on siinä ommeltavaa, kun ensin ”tikkaa” reunat ja sitten kiinnittää sen molemmista reunoista

Joka puvun osaan olen laittanut nimikirjaimet ja kyseisien osan valmistusvuoden. Tykkimysyn vuoriin se on kynällä kirjoitettu, muihin kirjottu langalla

Hame tuli valmiiksi, ja seuraavaksi liivikankaan kimppuun. Aikani sovittelin kaavoja kankaalle. Ja sitten päätin, että antaa palaa. Siinä ne nyt on leikattuna

Raaveliinan kiinitystä tiivistyspistoin. Tuo vino halkio tuossa edessä epäilytti, mitenhän tuon käy.

Sinä se vino halkio on, ja kyllä se ihan oikealta näytää. Toki siinä piti olla varovainen, saumavat kun just tuossa kohtaa on kapeat. Käsin tein luotospistot ja toivoin kankaan pysyvän kasassa

Liivi oli jo osin vuoritettu, kun keksin että haluan röijyn käytännön syistä ja vuodenaika huomioon ottaen ensin valmiiksi.

Tarve tähän tuli, osallistuminen Mari Varosen kuvakuksiin 28.11.2020. Kuvakuset oli Jyväskylässä ja mukaan tuli myös Maskun seudun puku. Röijyn alle puettava yksinkertainen paita oli päällä matkan, ja ei ollut hätää vaikka oli vähän rypyssä reissun jälkeen. Ja totesin, etten molempia ehdi saamaan valmiiksi, niin röijyn kimppuun sitten vaan.

Röijyn sovitusta nuken päällä. Piti tarkistaa miten selkä ja körtit oikein ovat. Jo ihan mielenkiinnostakin oli hyvä nähdä istuvuus selkäpuolelta

Kyllä se taitaa valmistua ajoissa, vaikka tiukille menee. Kamlotti on tiivistä villapalttinaa ja siinä näkyy joka ikinen pisto luononvärisellä pellavalangalla joka on eri välein tai eri pituinen. Ei kaikkein armollisin materiaali

Siinä se nyt on valmiina. selkä on löysä, mutta niin ohjeessakin sanotaa. Pitää olla käsille liikkumavaraa.

Edestä tuli tuollainen

Paita on, hame ok, liivi ok ja essu ei edes aloitettu. Onneksi kangas sentään oli jo odottamassa keväästä alkaen. Sen ostin Kansallispuku messuista Bragelta esillina pakettina, johon tuli sopiva lanka ja solmiamisnauhat ja kirja. Joten siitä leikkaamaan sopivan levyistä esiliina ja päärmäämään sen. Vyötäröön laskokset ja kaitale ynnä ne nauhat. Jäi vielä yksi välipäivä silityksiin ja pukujen pakkaukseen. Rusetti kiinni myssyyn

No niin. Hetken rauhoitus ja sitten jatkamaan liivin valmistusta.

Liivi valmiina. Kuva selkäpuolelta. ihan niin tasan se ei mennyt kuin toivoin. Vaaleat raidat kohdistui mutta nastat ei peilannut joko kohdasta

Tämän nyöritys oli minusta erikoinen. Mutta näin se oli kuvassa, joten kait se on ok.

Ja tässä alla kuvasarja, jonka on kuvannut Mari Varonen. Näiden kuvien käyttöön tarvitset kuvaajan luvan. Ethän käytä niitä luvattomasti

@marivaronen #marivaronenphotography

Kun suunnittelin tekeväni itselleni Maskun seudun pukua (2016), ja innostuin kansallispuku tuuletuksista.

Totesin, että olisi kivaa Jos muru tulisi myös tuuletuksiin mukaan. Kerroin ajatuksen ja lupasin vuokrata hänelle puvun niihin tilaisuuksiin. Sitten aloin tutkia mitä pukukokaisuuden vuokraaminen maksaa.

Seuraavaksi aloin tutkia Suomen Perinneteksiilin sivuja ja hintoja. Totesin, jos Muru käyttää pukua vähintään sen 10 kertaa, niin voisi tulla edullisemmaksi tehdä puku tarvike pakkauksista. Ja olenhan minä ompelija, joten eiköhän se onnistu.

Hieman piti pehmittää Murua. Totesin, että miesten Etelä-Pohjanmaa olisi helpoin saada menemään läpi. Onhan siinä komea hattu ja helahoito. Kaivoin kuvia netistä, siinä oli mallina Suomi filmistä ja muista lähteistä esimerkkejä. Muru jopa totesi, että on voisi olle jopa komea siinä.

Ja tilaamaan tarvikepaketteja. Kyllä minua hirvitti, lisäsin ”ostoskoriin” paidan -, liivin -, housujen - ja takin tarvike paketteja. Samalla mietin, että tämä on minulle iso rahallinen sijoitus, ja parisuhteissa erojakin tapahtuu. Joten sovittiin, että puku on minun ja Muru käyttää sitä.

Pakettit tuli ja ensin tein liivistä, housuista ja takista sovitus versiot lakana kankaasta. Leikkasin osat. Ja sitten tuli suvanto vaihe mun Maskun puvun tekemiseen, kun liivikangasta ei ollut saatavilla. Joten aloin ompelemaan tätä miesten E-P pukua. Tein sen ohjeiden mukaisesti ompelukoneella kasaten ja käsin esim napinlävet ja vuoritukset.

Välillä tilasin huopahatun Muotiasuste Hilkkan kautta, ja sitten Iisakki Järvenpäästä helavyön. Puukkoja en raaskinut tilata, mutta ne Muru löysi kohtuu hintaisena kirpputorilta. Joten puukot on hänen omansa

No seisoi puvun tekeminen, kun minun Maskun liivikangas pulma ratkesi ja tein sen ensin valmiiksi. Vuosi vaihtui ja aloin aktiivisemmin tehdä tätä E-P pukua. Kun oli Suomi 100 juhlavuosi oli tilaisuuksiakin puvun käyttöön useampia. Ja me molemmat oltiin edustettuina upo uusissa puvuissa.

Housut ja takin leikkaisin yhdessä, jotta sain varmasti kaikki sopimaan. Sarka oli aika paksua ommeltavaksi, ja varsinkin sarkahousut on kuumat kesällä.